Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaalihuoltoa koskevista lainsäädännöistä. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan yksilön, ryhmän ja yhteisön hyvinvointia, toimintakykyä, turvallisuutta ja osallisuutta edistäviä toimia. Sosiaalihuollon toimista vastaavat suomessa kunnat, näihin kuntien järjestämiin palveluihin kuuluvat kaikki väestön yleiset sosiaalipalvelut.
Sosiaalihuolto on tärkeä osa sosiaaliturvajärjestelmää, siihen kuuluu esimerkiksi toimeentuloturva, kuten työttömyys-, palkka- ja eläketurva. Sosiaalihuoltoon kuuluvien sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeisiä tavoitteita on taata jokaiselle Suomen kansalaiselle perustuslain mukainen turvallinen elämä.
Sosiaaliturvajärjestelmän edut
Sosiaaliturvajärjestelmän tuomat oikeudet ovat Suomen kansalaiselle esimerkiksi oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tarvittaessa toimeentuloturvalla turvataan henkilön ja/tai tämän perheen huolenpito niissä elämän vaiheissa, jossa sitä eniten tarvitaan. Toimeentuloturvan avulla voidaan myös mahdollistaa työelämään osallistuminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo, mikäli tätä vaaditaan. Suomalaisen hyvinvointivaltion ja -järjestelmän ehdottomia kulmakiviä ovat julkinen vastuu ja verovaroin rahoitetut sosiaalipalvelut.
Palveluiden järjestäminen tapahtuukin pääosin kunnallisella tasolla, ja on kuntien vastuulla. Sosiaaliekonomisia ongelmia on mahdotonta ratkaista yksilötasolla, jos tarvittavia näkökulmia ei tilanteeseen ole. Eri näkökulmien merkitys kohoaa esimerkiksi ympäristö- ja asuntopolitiikassa.
Kuntien lisäksi pääasiallisessa vastuussa sosiaalihuollon organisoinnista on sosiaali- ja terveysministeriö, joka valmistelee esimerkiksi rahoitusta ja organisointia koskevat lainsäädännöt. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös suuresti vastuussa sosiaalihuollon palveluiden kehittämisestä ja toiminnan tehostamisesta. Poliittista päätöksentekoa tarvitaan sosiaalipalveluissa, ministeriö pitää myös yhdessä eduskunnan kanssa näistä huolen. Suomessa toimii kahdeksan sosiaalialan osaamiskeskusta, joilla on pysyvä valtion rahoitus. Näissä keskuksissa voidaan testata erilaisia ministeriön lakiehdotuksia, ennen kuin lainsäädäntöä muutetaan. Keskukset ovat julkisia ja kaikille avoimia, sillä näin halutaan kuitenkin säilyttää täydellinen läpinäkyvyys poliittisessa päätöksenteossa. Keskukset osallistuvat myös tiukasti eri alojen tutkimuksiin, joita käytetään apuna sosiaalihuollon palveluiden kehittämisessä.
Mitä sosiaalihuolto tarjoaa
Kuten aiemmin jo mainittiin, sosiaalihuollon toteuttaminen on kuntien pääasiallinen tehtävä. Kunnat myös rahoittavat toiminnat omasta budjetistaan, poikkeustilanteissa valtio myöntää erillistä apua myös palveluille. Sosiaalihuollon palvelut pyritään järjestämään asukkaiden tarpeiden mukaan, jotta turhia menoja ei syntyisi kunnalle. Lainsäädäntö ei säädä palveluiden yksilökohtaista tarkkuutta, mutta oletetaan, että kunnan harkintavalta riittää palveluiden järkevään ja kustannustehokkaaseen järjestämiseen. Vaikka lainsäädäntö sosiaalihuollon palveluissa ei velvoita kuntaa tekemään yksityiskohtaista määrittelyä palveluissa, tulee se esimerkiksi vammais- ja päihde tukipalveluissa määritellä erityisen tarkasti.
Tähän kuuluu myös lasten päivähoitopalvelut, sekä kaikenlaiset erityistä tukea tarvitseva nuorten palvelut. Kunnat voivat kuitenkin halutessaan järjestää sosiaalihuollon palveluita yhdessä muiden kuntien kanssa, näissä tilanteissa on kuitenkin tärkeää, että erityisjärjestelyistä ei kohdistu asiakkaaseen ylimääräistä vaivaa. Kunnat voivat myös ostaa tai myydä palveluita, jolloin maksuna on yleensä palveluseteli. Palveluseteli on kunnan tai valtion myöntämä yksityishenkilön oikeus, käyttää tiettyä palvelua tietyllä summalla.
Nykyisin sosiaalihuollossa on ryhdytty painottamaan entistä enemmän hoitovasta palvelusta ennaltaehkäisevän suuntaan. Ennaltaehkäisevien sosiaalihuollon palveluiden lähtökohtana on huomioida erilaiset näkökulmat ja kantaa vastuuta jokaisella politiikan sektorilla.
Esimerkiksi päihdepalveluissa on tärkeää, että alkava ongelma osataan paikantaa ja tunnistaa. Sosiaalityön tärkeänä osana on edistää ja ylläpitää kansalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia ja turvallisuutta. Yksilöiden toimintaa tuetaan ja ongelmia ehkäistään jo ennen, kuin ne syntyvät. Työ pyritään kohdentamaan lapsiin, nuoriin ja niihin, jotka ovat erityisen haavoittuvaisia. Hyvin toteutettu sosiaalityö on koko kansan etu.