Syrjäytymisen ehkäisy työllisyyden parantamisella

Syrjäytyneet nuori ovat suuri riski ellei heihin panosteta

Syrjäytyminen tarkoittaa sitä, että henkilö vieraantuu ympäröivästä yhteiskunnasta eikä enää kykene olevaan toimiva osa sitä. Varsinkin nuorten ihmisten syrjäytyminen on tällä hetkellä Suomessa pinnalla oleva aihe, ja sen käsittely on todella tärkeää. Suomessa varsinkin nuorten syrjäytymisen estämiseksi tehdään jatkuvasti töitä. Sosiaali- ja terveysministeriö säätää lakeja ja antaa rahoitusta erilaisille syrjäytymistä estäville projekteille. Kuitenkin syrjäytymisen ehkäisyn tulee tapahtua mahdollisimman monella tasolla. Tasot alkavat yksilötasolta, ja tarkoittavat yksilön ja tämän perheenjäsenten tukemista. Korkein taso on yhteiskunnan syrjäytymistä edistävien rakenteiden purkaminen ja nuoria osallistavien rakenteiden luominen. 

Miksi sitten ihminen syrjäytyy? Vastaus ei ole kysymykseen yksinkertainen, sillä siihen vaikuttavat todella monet tekijät. Tärkeimmät vaikutukset ovat kuitenkin lapsuuden elinolot ja erilaiset siirtymät elämässä. Syrjäytymisen ehkäisyssä tärkeintä on paikantaa yksilön kehityksen ongelmakohdat, joissa syrjäytyminen voisi tapahtua. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää nuorten hyvinvointierojen kaventaminen.

Nuorisotakuu 2012

Nämä henkilöt ovat tyypillisiä TE-palveluiden asiakkaita.

Suomen hallitus käynnisti vuonna 2012 nuorisotakuu -nimisen projektin, jonka tarkoituksena on tarjota jokaiselle nuorelle työ-, harjoittelu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuu on suuri määrä rahoitusta erilaisille tahoille, jotka pyrkivät yhteistyössä parantamaan nuorten yleistä oloa ja hyvinvointia. Rahoitusta kohdennettiin myös eritysesti etsivään nuorisotyöhön ja pääsyn helpottamiseen esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen.

Nuorisotakuun onnistuneisuutta on vaikea arvioida, sillä se on konseptina hyvin uusi. Sosiaali- ja terveysministeriö totesi, että nuorisotakuun toimintaa vaikeutti ensimmäisinä vuosina taloudellinen tilanne. Heikko taloudellinen tilanne häiritsi projektin rahoitusta, kuten myös lisäsi työttömien nuorten määrää. Työllisyyteen vaikuttaviin tavoitteisiin ei päästy. 

Projektin tavoitteet

Nuorisotakuu projektiin kuuluu myös keskeisesti nuoren oma-aloitteinen toiminta. Jos alle 25-vuotias haluaa päästä projektiin mukaan, kuuluu tämän tehdä työllistymissuunnitelma. Siihen sisältyy esimerkiksi palveluita, jotka edistävät työllistymistä. Työ- ja elinkeinotoimisto tarjoaa nuorille esimerkiksi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä työpajoja, palkkatuettua työtä, starttirahaa ja urasuunnittelupalveluita. Mikäli työttömyys pitkittyy vielä kolmen kuukauden jälkeenkin, on työ- ja elinkeinotoimisto aktiivisesti tukena koko työttömyyden ajan. Nuorelle tehdyn tai nuoren tekemän työllisyyssuunnitelman tavoitteena on kirjata kattava suunnitelma tarvittavista palveluista ja sovituista tehtävistä.

Tärkeitä kysymyksiä suunnitelmassa ovat esimerkiksi: ”Mitä palveluita tarvitset?”, ”Miten edistät itse työllisyyttä?” ja ”Miten asioit jatkossa työ- ja elinkeinotoimiston kanssa?”. Mikäli projektin osallistujan työttömyys pitkittyy, järjestetään hänelle noin kolmen kuukauden välein henkilökohtainen haastattelu. Haastattelussa käydään läpi työllistymissuunnitelma ja keskustellaan siitä, voisiko suunnitelmaa jotenkin parantaa. Haastattelut voidaan toteuttaa TE-toimistossa kasvotusten, puhelimitse tai vaikka etävideoyhteydellä, osallistujan niin halutessaan, ne voidaan myös toteuttaa esimerkiksi nuorten palvelupisteissä. Palvelupisteissä täytyy kuitenkin olla pätevä kelpoisuus tällaiselle toiminnalle.

Suunnitelma tehdään yleensä verkossa, mutta erityistä tukea vaativissa tilanteissa, se voidaan tehdä myös paikan päällä TE-toimistossa. Verkossa suunnitelma tehdään TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa. Suunnitelmaan käytetään erityistä kaavaketta, jonka TE-toimiston virkamies hyväksyy täytön jälkeen. Työnhaku ja sen kautta tulevat tuet katkeavat, mikäli suunnitelmaa ei tehdä määräaikaan mennessä. Suunnitelman tärkeänä kulmakivenä on aloittaa aktiivisesti avointen työpaikkojen tutkiminen esimerkiksi duunitori.fi -nimisessä palvelussa. Syrjäytymisen ehkäisy on niin suuri tavoite, että lähes millainen työ tahansa onnistuu tässä. Ei siis kannata vieroksua vähän epämukavaakin työtä!