Kehitysvammaisten päivätoiminta Suomessa

Kehitysvammaisille suunnattu päivä- ja työtoiminta on hyvinvointia ja työllistymistä tukeva kokonaisuus. Sen tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta yhteiskunnan toiminnassa ja parantaa heidän henkilökohtaista hyvinvointiaan yksilötasolla. Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeussopimuksen myötä vammaisten ihmisten osallistuminen yhteiskuntaan on tärkeä tavoite, joka lisää hyvinvointia monella saralla. Päivätoimintaa kutsutaankin nykyisin osallisuutta edistävänä toimintana, joka kuvailee hyvin sen tarkoitusta.

On oleellista, että kehitysvammaisille järjestetään toimintaa yksilöllisten tarpeiden pohjalta, ja niissä täytyy keskittyä olennaisiin aiheisiin. Jokainen erityistarpeita vaativa ihminen on yksilö, jonka tarpeet ja toiveet tulee huomioida. Toiset tarvitsevat erityistukea myös itsenäisessä elämässä.

 Päivätoiminnan tärkeä tavoite on tukea vammaista henkilöä itsenäisessä elämässä ja edistää tämän osallisuutta ja sosiaalista vuorovaikutusta muiden kanssa. Se on tavoitteellista toimintaa jolla pyritään vahvistamaan vammaisten niitä taitoja, joita eniten itsenäisessä elämässä tarvitaan. Tähän kuuluu esimerkiksi kaupassa käyminen, kodin askareet, ruoanlaitto ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen. Kunnilla on lain mukainen velvoite järjestää kehitysvammaiselle henkilölle päivätoimintaa vammaispalvelulain perusteella. Laki velvoittaa myös kuntia ottamaan huomioon esimerkiksi erityiset tarpeet, jos kehitysvamma on poikkeuksellisen vakava. 

Päivätoiminnan tuomat mahdollisuudet

Päivätoiminnassa sen ideana on kodin ulkopuolinen sosiaalista vuorovaikutusta ja elämässä suoriutumiista edistävä toiminta. Päivätoiminnassa keskeistä on pyrkiä vahvistamaan niitä taitoja, joita kehitysvammainen henkilö tarvitsee tavallisessa elämässä selviytymiseen. Jokaisella kehitysvammaisella on oikeus itsenäiseen elämään ja päivätoiminnan avulla pyritään vahvistamaan tai mahdollistamaan se.

Roskia lajittelemalla voi päästä takaisin kiinni töihin

Vammaiset henkilöt saavat myös tärkeitä kontakteja muista vammaisista, ja tämä auttaa parantamaan elämänlaatua yleisesti. Päivätoimintaa on monenlaista ja ne pyritään järjestämään jokaisen yksilön tarpeiden mukaisesti, tarvittaessa mikäli kehitysvamma on tarpeeksi vakava, voidaan päivätoiminta järjestää kehitysvammaisen kotona. Päivätoiminnan tärkeimpiä aktiviteettejä ovat esimerkiksi liikunta, sosiaalinen kanssakäyminen, retkeily, luova toiminta ja ruoanlaitto. Yleensä päivätoiminta on ryhmäluontoista, mutta poikkeustilanteissa joustavuutta voidaan tehdä yksilön tarpeisiin sopivaksi.

Parhaimmissa tilanteissa päivätoiminta auttaa kehitysvammaisen pääsemään kiinni työtoimintaan ja sitä kautta myös työelämään. Kehitysvammaisella katsotaan olevan hyvät edellytykset osallistua kuntouttavaan työtoimintaan silloin, kun eläminen on tarpeeksi itsenäistä.

Kuntouttavaa työtoimintaa voi kokeilla halutessaan määräajan verran, mutta usein päivätoimintaa ja työtoimintaa voidaan järjestää yhdessä. Työtoiminnan avulla mahdollistetaan kokonaisuus, jossa päivätoiminnan ohella edistetään kehitysvammaisten osallistumista yhteiskunnassa. Kehitysvammaiset voivat myös olla osa-aikatyössä ja käydä välipäivinä työtoiminnassa tai päivätoiminnassa.

Eri työtoimintojen mallit

Myös vammaiset voivat työllistä esimerkiksi kokeilujen kautta

Työtoiminnan sisältö keskittyy työhönvalmennukseen tai muuhun luovaan, virikkeitä antavaan toimintaan. Työtoiminnan määrä ja toteuttamistapa kirjataan kehitysvammaisten erityishuolto-ohjelmaan ennen sen alkamista. Sisältö kuuluu olla keskeisesti työelämätaitojen harjoittelua, työpaikan etsimistä, työhön valmentamista ja muuta toimintaan.

Tavoitteena on saada kehitysvammainen tavalliseen palkkatyöhön. Vammainen henkilö saa työllistymisen tueksi yksilöllistä työvalmennusta, joka voi olla erillistä toimintaa tai kytkeytyneenä työtoimintaan. Tärkeänä osana työtoimintaa on myös työpaikalla toteutuva harjoitustoiminta. Työtehtävät silloiin vastaavat yleensä tavallisia työtehtäviä, mutta harjoittelujaksot ovat palkallisia. Yleensä valtio maksaa kuitenkin harjoittelujaksolle osallistuville vammaisille työosuusrahaa.

Työtoiminnasta ei makseta palkkaa siksi, koska kyseessä on julkisin varoiin järjestettävä sosiaalipalvelu. Työtoimintaan osallistuvalle kehitysvammaiselle voidaan kuitenkin maksaa työosuusrahaa, jonka suuruuden kunta päättää. Työosuusrahalle on kuitenkin maksimisumma, joka on n. 12 euroa päivässä. Vammaispalvelulaki ei määrää työosuusrahan suuruutta muuten, kuin sen maksimisumman perusteella. Tehty työ tukeekin harjoitteluun osallistunutta yritystä, eikä työtä harjoitteleva saa muuta palkkaa kuin työosuusrahan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *