Toimeentulotuki Suomessa

TT hakemus on hyvä tehdä jos rahat ovat lopussa

Yksi modernin hyvinvointivaltion kulmakivistä on toimeentulotuki. Suomi on yksi maailman edelläkävijöistä sosiaalietuuksissa, varsinkin toimeentulotuessa. Toimeentulotuki tarkoittaa sitä, että jokaisen ihmisen elämä ja elinolot turvataan jollain rahallisella avustuksella, mikäli tarve sen vaatii. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilanteeseen, jossa henkilön tulot eivät riitä tämän, tai hänen perheensä jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuen määrään vaikuttavat henkilön tulot ja jo olemassa olevat varat.

Ennen toimeentulotuen vastaanottamista, henkilön on haettava ensisijaiset etuudet, kuten työttömyysturva ja asumistuki. Henkilö voi kuitenkin hakea vain niitä oikeuksia, joihin hänellä on oikeus. Pitkäaikaistyötön ei voi siis hakea työttömyysturvaa, eikä vanhempiensa luona asuva asumistukea. Toimeentulotuki koostuu kolmesta osasta: perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Vuoden 2017 alusta asti, perustoimeentulotuki on ollut Kansaneläkelaitoksen tehtävä.

Siihen kuuluu muun muassa välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen. Kunnan sosiaalitoimisto voi myös oman harkintansa mukaan myöntää täydentävää tai muuten ehkäisevää toimeentulotukea sellaisiin menoihin, joita perustoimeentulolla ei saa hoidettua.

Suomessa toimeentulolaki on olemassa siksi, että perustuslaki velvoittaa yksilön oikeutta sosiaaliturvaan. Toimeentulotuen tarkoitus on taata kenelle tahansa yksilölle ja hänen kumppanilleen, ja/tai lapsille oikeus ihmisarvoiseen elämään. Ihmisarvoisen elämän kulmakiviä ovat riittävä perustoimeentulo välttämättömiin menoihin, kuten ravintoon, koulutuksen ja asumiseen.

TT aula odottaville asiakkaille

Toimeentulotuki on ”turvaverkko” jonka avulla voidaan nostaa jokin köyhtynyt, vähäosainen ihminen takaisin toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi. Suomessa on viime vuosina koitunut ongelmaksi sosiaaliturvan alikäyttö, varsinkin maahanmuuttajien keskuudessa. Vain noin puolet tukeen oikeutetuista ihmisistä hakee toimeentulotukea. Ongelmaksi arvioidaan se, että esimerkiksi maahanmuuttajat eivät saa tarpeeksi tietoa omalla kielellään, ja kaikenlainen ”paperisota” koetaan liian haastavaksi. Maahanmuuttajat kokevat myös häpeällisenä asiana vastaanottaa valtion tukea. 

Suomessa toimeentulotukea maksetaan vuosittain noin 500-800 miljoonaa euroa. Sille on yleensä budjetoitu n. 1.4 prosenttia valtion budjetista. Lähes joka vuosi käy kuitenkin niin, että sosiaaliturvan alikäytöstä johtuen kunnat ja valtio säästävät lähes puoli miljardia. Eroja ovat myös se että, Suomen kansalaisten toimeentulotuesta puolet tulevat valtiolta, ja puolet kunnalta.

Kuitenkin esimerkiksi maahanmuuttajien tuen korvaa kokonaan valtionbudjetti. Viime vuosina toimeentulotukea ovat saaneet suomessa noin 7-9 prosenttia väestöstä. Hallituksen tekemät projektit ja lisätty rahoitus esimerkiksi työ- ja elinkeinoviraston palveluissa ovat kuitenkin tuottaneet tulosta. Toimeentulotuen vastaanottavien määrä on taantumassa, ja varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä on laskussa. Vertailukohteena näille tilastoille toimivat 90-luvun lama, jolloin pahimmillaan jopa 20% suomalaisista vastaanotti valtion työttömyysturvaa ja -tukea.

TT-tuki ulkomaalaisille

Ulkomailta Suomeen muuttavat maahanmuuttajat ovat yksi tärkeimmistä toimeentulotukea saavista ryhmistä. Kansaneläkelaitoksen tekemässä tutkimussa huomattiin, että suuri osa maahanmuuttajista kieltäytyy hakemasta toimeentulotukea. Esimerkiksi irakilaiset maahanmuuttajat kokevatkin, että valtion tukien vastaanottaminen olisi häpeällistä. Ongelma on huolestuttava, sillä jos tukia ei haeta, asettaa se jo valmiiksi haavoittuvaiset maahanmuuttajat entistä haavoittuvaisemmaksi. Alipalkkaus on ilmiönä todella haitallinen ja se korostuu muun muassa ravintola-alalla. Ongelma on kuitenkin puhtaasti kulttuurillinen ja sitä ollaan onneksi saatu helpotettua.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *