Rainasaatio.fi – Toteuta itseäsi ja mene töihin

Mene töihin niin voit saavuttaa paljon toivomiasi asioita

Jokaisella on oikeus toteuttaa itseään koulutuksen tai työn avulla omista lähtökohdista käsin. Hyvinvointia yhteiskuntaan toteutetaan ohjaamalla nuoria ja työelämän ulkopuolelle jääneitä takaisin työelämän pariin. Työelämään voi ohjata mm. kuntouttavan toiminnan, työpajojen, koulutusten ja työllistämis tapahtumien avulla. Myös koulutusta ajetaan yhteiskunnassa eteenpäin tarjoamalla erityisiä paikkoja mm. työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneille yksilöille.

Rainasäätiö.fi tehtävänä on kertoa ytimekkäästi ammatillisesta ohjauksesta, jota toteutetaan sosiaali- ja terveys alan palveluilla ja ammattilaisilla. Meillä on tahtotila tiiviiseen kumppanuuteen yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Haluamme vastustaa työttömyyttä, syrjäytymistä, sekä päivittäistä passiivisuutta jakamalla tietoa tarvelähtöisesti uusista palveluista yhteiskunnan hyvinvoinnin hyväksi.

Näin saat töitä:

Ehkä nykyinen työsi ei vain toimi, tai ehkä olet juuri valmistunut ja yrität saada työllistyä ensimmäistä kertaa. 

Työmarkkinoiden jään läpi voi tuntua hankalalta murtautua, etenkin jos olette ollut pitemmän aikaa työtön tai ulkopuolelle jäänyt eli syrjäytynyt. 

Helpoin tapa on aloittaa verkottamalla, ja etsimällä verkossa työpaikkoja, räätälöimällä ansioluettelosi ja saatekirjeen vastaamaan työnantajien vaatimuksia, ja lähettämällä sitten erillisiä hakemuksia. Prosessi voi tuntua pelottavalta, mutta päättäväisyyden ja suunnitelman toteuttaminen vie sinut läpi, kunnes löydät täydellisen mahdollisuuden.

Lue huolellisesti työn kuvaus. Ensimmäinen askel hakiessasi työtä on selvittää, mitä työhön liittyy. Esitä tehtäväkuva perusteellisesti. Keskity siihen, mitä pätevyyttä vaaditaan ja mitkä ovat työtehtävät joita vaaditaan. 

Korosta avainsanoja. Kiinnitä huomiota siihen, mitä kuvaus korostaa. Esimerkiksi, jos kyse on työstä markkinoinnissa, saatat nähdä termejä, kuten ”digimarkkinointi”, “SEO” ja “Google Analytics”. Varmista, että mainitset nämä termit sekä ansioluettelossasi että varsinaisessa hakemuskirjeessäsi.

Tarkista materiaalisi kahteen kertaan. Monet työnhakukoneet ja yritysten verkkosivustot pyytävät sinua lähettämään materiaalit hakemukseen verkossa. Ennen kuin painat ”lähetä”, vie aikaa korjataksesi kaiken kirjoittamasi. Tämä sisältää ansioluettelosi ja saatekirjeen. Sinun tulisi myös tarkistaa kentät, joissa pyydetään henkilökohtaisia ​​tietojasi, ja varmistaa, että kaikki tietosi on syötetty oikein.

Ripauksella onnea kaikki kova työ johtaa haastatteluun. Jos sinut pyydetään saapumaan, varaa aikaa valmistautumiseen. Varmista, että sinulla on esimerkkejä valmiiksi selittämään aikaisemmat saavutuksesi, ja kuinka voit auttaa yritystä. Voit esimerkiksi sanoa: “Tiedän, että etsit uutta mallia myynnin kasvattamiseksi. Haluaisin kertoa sinulle ideoistani suoramarkkinointikampanjaan.” 

Muista myös pukeutua hyvin, antaa reipas kädenpuristus ja hyvä ensivaikutelma. Valmistaudu kysymyksiin esimerkiksi hakemalla netistä tietoa yleisimmistä työhaastattelukysymyksistä.

Älä luovuta, jos vastausta ei kuulu heti. Jos sinulla on ollut haastattelu, on hyvä tapa kirjoittaa lyhyt kiitoskirje tai muistutus haastattelusta. Tyypillisesti tämä tehdään sähköpostitse. Voit kirjoittaa: “Kiitos, että käytit aikaa tavataksesi minut tänään. Nautin mahdollisuudesta kuulla lisää tästä työpaikasta ja olen innoissani ideasta työskennellä osana ryhmääsi. ” Näin jätät hyvän kuvan itsestäsi työnantajalle, ja kasvatat mahdollisuuksiasi.

Viimeinen ja haastavin osa on odotus. Kannattaa hakea moneen paikkaan yhtäaikaa, jotta kasvatat mahdollisuuttasi tulla valituksi johonkin tehtävään. Älä luovuta, vaikka et saisi paikkaa ensimmäisen, toisen, tai edes 10:nen yrityksen jälkeen. Kun palikat loksahtavat paikoilleen, työpaikka saattaa aueta yllättävästäkin paikasta. Muista, että mitä enemmän ihmisiin tutustut ja mitä enemmän verkostoidut, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on työllistyä. Usko itseesi!

Mannerheimin lastensuojeluliitto

Mannerheimin lastensuojeluliitto on 1920 perustettu kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää nuorten ja lasten hyvinvointia. MLL on nykyisin tunnettu työstään suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta. MLL perustaa toimintansa Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksien sopimukseen, se on olennainen osa ihmisoikeusjulistusta. Sillä tarkoitetaan sitä, että jokaisen sopimuksen allekirjoittaneen maan täytyy huomioida lapset ja nuoret. Sopimuksen tarkoitus on turvata lasten ja nuorten oikeudet hyvään ja tasapainoiseen elämään milloin vain elämän aikana. Tärkeää on myös tasoittaa lasten ja nuorten väliset yhteiskunnalliset ja taloudelliset eroavaisuudet, sekä kulttuurierot. 

Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää Suomessa monenlaista toimintaan. Tärkein toiminta on varmasti kaikenlaiset kerhot ja toiminta lapsiperheille. Lapsiperheille järjestetään erilaisia toiminta kerhoja, jotka keskittyvät erilaisiin elämän aiheisiin kuten liikuntaan, kodinhoitoon ja luovaan toimintaan. Kerhot ovat kaikille maksuttomia ja avoimia, kerhoihin voi tulla isä, äiti, tai vaikka isovanhempi lastensa kanssa.

Suosituin kerhoista on Terhokerho. Ideana siinä on järjestää lapsille ja lasten vanhemmille tai isovanhemmille mielekästä toimintaa säännöllisesti. Kerhot ovat avoimia kokoontumispaikkoja ja niitä järjestetään yleensä kerran viikossa. Kerhoissa lapsi pääsee leikkimään samanikäisten ikätoverien kanssa, retkeilemään tai vaikka laulamaan. Toimintaa on hyvin erilaista ja se räätälöidään osallistujille sopivaksi. Tilana Terhokerhoille on yleensä koulu, kirjasto tai muu kerhotila. Koko toiminta pyörii vapaaehtoistoiminnalla.

Työ on tärkeä aloittaa nopeasti

Toinen suosittu MLL:n järjestämä aktiviteetti on Perhekahvilat. Kahviloihin ovat kaikki tervetulleita ja siellä pääsee tutustumaan muihin, samassa elämäntilanteessa oleviin aikuisiin ja lapset saavat toisistaan samanikäistä leikkiseuraa. Perhekahvilassa voi jutella ja kahvitella, tai leikkiä lasten kanssa.

Yleensä kahviloissa on myös mukana lastenpsykiatreja, jotka voivat neuvoa tarvittaessa vanhempia lastensa kanssa toimimiseen. On tärkeää, että jokainen lapsi saa parasta mahdollista tukea, vanhempiaan unohtamatta. Perhekahviloita on Suomessa yli 500, ne kokoontuvat säännöllisesti n. 1-2 kertaa viikossa. Yksi tapaaminen kestää yleensä pari tuntia ja niitä järjestetään kirjastoissa, kerhotaloilla, nuorisotaloilla tai neuvoloissa. Jotkut tapaamiset voivat olla kesäisin myös puistossa.

Yksi tapa jolla nuoret saattavat viettää aikaa keskenään on pelien pelaaminen. Tämä käyttäytyminen saattaa sitten jatkossa heijastua esimerkiksi uhkapelaamisena myöhemmällä iällä. Tämän takia onkin tärkeää, että eri järjestöt sekä sivustot viestivät vastuullisen pelaamisen tärkeydestä. Tähän vastuullisen pelaamisen teemaan on lähtenyt myös Nitro Casino. Kyseinen sivusto antaa kaikille käyttäjilleen mahdollisuuden rajoittaa omaa pelaamistaan tiliensä kautta.

Lasten toiminnan lisäksi MLL panostaa suuresti nuorten toimintaan ja heidän syrjäytymisen estoon. Tästä syystä MLL järjestää myös 4-17 vuotiaille lapsille ja nuorille kaveritoimintaa. Kaveritoiminnassa vapaaehtoiset ihmiset kohtaavat lapsen tai nuoren ja viettävät tämän kanssa aikaa tehden erilaisia aktiviteetteja. Tarkoituksena on antaa vaikeassa tilanteessa olevalle lapselle tai nuorelle tärkeää tukea, jota hän voi käyttää vaikeassa elämäntilanteessa. Sillä opitaan myös elämänhallintaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuka tahansa voi ryhtyä MLL:n kaveriksi, edellytyksiä ovat vain siihen saatava ilmainen koulutus ja täysi-ikäisyys.

Kaverin kuuluu olla hyvää etiikkaa noudattava luotettava aikuinen, hänelle kuuluu myös vaitiolovelvollisuus. Jos olet kiinnostunut MLL:n kaveritoiminnasta, otathan yhteyttä oman piirisi MLL:n toimistoon ja kysyt heiltä lisää. Kaveritoiminta on tärkeää myös siksi, että se opettaa kaverina toimivalle ihmiselle paljon nuoresta tai lapsesta itsestään.

Maailmankuva avartuu ja ymmärtää tulevaisuudessa paremmiin esimerkiksi omien lastensa ongelmia. Kaikki tarvitsevat kaverin, joten vapaaehtoistyöhön kannattaa siksi ryhtyä, kenenkään ei kuulu olla yksin. Kaveritoiminta on erityisen tärkeää esimerkiksi nuorten syrjäytymisen estämisessä. Tavallisesti kaveritoiminnassa kohdataan lapsi tai nuori pari kertaa viikossa, kuitenkin enemmän tutustuttua voivat nuorii ja kaverina toimiva aikuinen kohdata milloin haluavat.